sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Menetyksen tuska

Odotin sinua pitkään, muttet koskaan saapunut.
Voimani menetin, mutta sinä et ymmärtänyt.
Rakastin sinua, muttet kuunnellut vaan luulit, että valehtelin.
Nyt makaan maassa heikkona pimeyden ympäröimänä.
Saavut paikalle viimein, joutuen juoksemaan loppumatkan luokseni huomatessasi minut.
Nostat päätäni kohdaten samalla sameat silmäni, joissa ei ole iloa elää.
Viimein silti ymmärsit mitä minulle teit, kun jätit yksin pimeyteen.
Halasit minua pyydellen hiljaa anteeksi, mutta se oli myöhäistä, en enään luottanut.
Nyt oli sinun vuorosi kärsiä pelosta, surusta ja vihasta.
Muttet sinäkään sitä kestänyt.
Kummatkin tuhosivat itsensä, mutta rakkaus säilyi tuhoutumattomana.
Good Bye And I Love You 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti