Heikkoutta

Olen taas heikko, melkerin ryömin huoneestani keittiöön hakemaan juomista
olen niin sairas, etten jaksais edes uutta päivää, mutta olin luvannut taistella
olin luvannut parantua aina kun sairaus minut ottaa valtaan
niin teen siis tälläkin kertaa.
Katson keittiön ikkunasta ulos talviseen lumisateeseen, en ollut päässyt viikkoihin ulos
olin tulossa mökkihöperöksi.
Halusin ulos, joten puin päälleni kaverini takin, jonka hän minulle oli lahjottanut ja kaulaliinan sekä hanskat, myös housujeni alla oli toiset housut.
Huojahtelin ulos ja hengitin syvään kirpeää pakkas ilmaa ja nautin siitä pitkästä aikaa, niin pitkään joten en aikonut heti palata sisälle.
Kävelin lumihankeen ja katsoin pimenevälle taivaalle, olin onnellinen, vaikka tiesin etten saisi olla pihalla
pian joku hakisi minut sisälle, mutta tämä hetki on tärkeä.
Ehkä kukaan ei edes huomaisi minun kadonneen pihalle. Lähdin kävelemään kohti metsänreunaa ja lumi yletti nilkkojeni yli, mutta ei tuntunut pahalta, ei myöskään lumihiutaleet kasvoillani.
Tiputtaudun selälleni lumihankeen ja suljen silmäni nauttiakseni lumen viileydestä ja kirpeästä ilmasta.
Halusin jäädä siihen

Ei mitään vikaa

Minussa ei ollut mitään vikaa, eikä tule olemaankaan

Sinussa ei ollut mitään vikaa, eikä tule olemaankaan

mutta tässä maailmassa on kaikki mennyt vikaan, 

kaikki paha, kaikki se suru ja viha.

Vain he, jotka väittävät että meissä on jotain vikaa,

eivät tiedä todellisuutta,

että maailmassa on kaikki mennyt vikaan

jos tulisimme toimeen keskenämme,

ei mikään olisi väärin, mut

se ei mahdollista tunnu olevan

rakastan kaikkia ja sanon heille mielelläni

"Teissä ei ole mitään vikaa!"

Rakastan

Itkisin jos menettäisin sinut
Kaipaisin jos olisit liian kaukana,
mutten ole yksin vaikket olisi kanssani
kun kerran kuussa
Rakastan sinua

Ei rakkautta

Jälleen kylmyys ympärilläni, en tiedä mistä se johtuu.

Joku katsoo minua jostain, mutta ketään ei voi olla paikalla,

olen yksin isossa kaupungissa, ei ketään lähelläni,

ei ystäviä, ei rakkaita.

Ei rakkautta...

Kylmyys tiivistyy niin paljon että minun on vaikea hengittää,

mutta silti taistelen eteenpäin, sillä luovuttaa en aio

en ennen kuin olen täyttänyt tehtäväni

tehtäväni tässä maailmassa,

vain sillä tavalla pääsen eteenpäin

ei ystäviä, ei rakkaita

ei rakkautta, mutta silti pärjään

löydän kyllä rakkauteni, 

löydän kyllä ystäväni

uutuuden hehkua

Uusi elämä, uudet ystävät, uudet asiat.
Haluan aloittaa alusta.
Haluan elää kaiken uudestaan
Haluan tuntea eläväni vaikka se olisi päivä kerrallaan,
haluan tuntea sen.
Ystävien nauru jäätelöpöydässä
se ilo jonka harvat tuntee
se rakkaus jonka tuntee vain aidossa ystävyydessä
tahdon sen tunteen takaisin,
vaikka joutuisin aloittamaan kaiken alusta
Vaikka joutuisin kuolemaan sen takia
pieni valkohiuksinen tyttö katsoo iloisena vieressäni kaikkea
uutta, ihmeellistä, hänen elämänsä on alussa
hän voi kokea kaiken, mitä haluan, mutta minä annan
hänelle tuon elämän, jonka hän kanssani jakaa
ja vaikka en itse voi aloitaa alusta
vaaleahiuksinen tyttöni tekee sen puolestani
näen kun hän saa ystäviä, näen kaikki uudet asiat
jotka häntä ihmetyttävät
kaikki se kunnes itse kuolen
tyttö jatkaa omillaan

Rauha

Suden surullinen ulvonta yössä saa minut levottomaksi ja hiukan surumieliseksi.
Katson talviselle taivaalle, josta hitaasti lumihiutaleet leijailevat maahan ja päälleni kutitellen paljaita kasvojani.
Ilma oli juuri sopiva minun mieleeni ja lämmin takki, jossa on tekokarvaa sisällä teki tehtävänsä jälleen kerran. Katselin vielä hetken taivaalle, kunnes kuulin takaani ääniä. Katselin kauempana olevan metsikön reunaan, mutta en nähnyt mitään varjoilta. Olin sentään mökkini pihassa, mutta sen verran kaukana ettei ikkunoissa ollut valo paljastanut metsänreunaa.
Sydämmeni hakkasi normaalia tahtiaan, eli en pelännyt, olinhan minä kotona vaikka olikin yö.
Varjot olivat ystäviäni ja susia en pelännyt, koska nuo luottivat minuun ja minä niihin. Valkea susi, lauman johtaja oli ystäväni, mutta kuitenkin niin kaukainen.
Olin kotona ja lähdin astelemaan sisälle äänistä lähelläni välittämättä. Jos kuolisin sinä yönä, en olisi yksin.
Ja jälleen kuuluu suden surullista ulvontaa.

Jotain ihan randomia

Se hieno tunne, kun et olekkaan yksin
saat nauttia toisten seurasta
nauraa, pitää hauskaa
eikä sinua jätetä koskaan yksin
saat nukkua rakkaimpasi vieressä
jos vain haluat
mutta mieluummin olisit ystäviesi kanssa
ne jotka sinusta välittävät
jos et vastaa puhelimeen he etsivät sinua
jos olet surullinen, he piristävät sinua
mutta kaikkein tärkeintä on etteivät he koskaan
unohda sinua jos et anna aihetta unohtaa